lauantai 29. huhtikuuta 2017

PItkä kevät


 


Pitkän talven lisäksi näyttää tulevan myös erikoisen pitkä kevät. Viime päiviin saakka on aamulla yöpakkasten jälkeen voinut viiletellä hangilla. Ensimmäiset karhun jäljet on myös bongailtu ja Ansa pääsi harjoittelemaan jäljestystä. Säät on ollut sanoisinko varsin vaihtelevat. Pitkän potkurilenkin aikaan ehti kokea kaiken hirmuisesta myrskystä suloiseen auringon paisteeseen. Väkisin tulee mieleen ihmiselo elämän myrskyissä ja suvantovaiheissa. Lumimyrskyn parhautta on se kuinka ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin että pysyy selvillä reitistä mitä kulkee ja jatkaa vain matkaa. Kaikki turha ja ylimääräinen unohtuu lumen ja tuulen tuivertaessa ympärillä. Upea kevät! Kerta kaikkiaan! Toivotaan että tulee myös yhtä hieno kesä!

Ensimmäisten pälvien ilmestyessä Ansalle sattui jo ikävämpi kohtaaminen käärmeen kanssa. Pälvessä päivää paistatellut kyy ei arvostanut pienen pennun uteliaisuutta ja pistohan siitä seurasi. Ansa kävi eläinlääkärissä tiputuksessa ja seuraavana päivänä jo olikin virkeä oma itsensä pelikaanikauluksella varattuna. Olkaa varovaisia käärmeiden kanssa!

Vaikka talvi ei hellitä otettaan ollaan silti päästy aloittamaan pyöräilykausi koirien kanssa. Lopultakin usean vuoden pohdinnan jälkeen hankin pyörän kupeelle apuhärpäkkeeen jonka toivon säästävän omaa kättä koirien juoksutuksessa. Koeajot on suoritettu ja sehän vaikuttaa toimivalta vempaimelta!


Hiase patsastelee lumituiskussa.
 
Hangilla viiletellen!
 
 
Ansa kukkulankuningatar.
 
 

Ahma ja sulan ylitys uimalla.
 
 

 
 






Äiti ja tyttäret, liikkumisen riemua!


Ilomantsin iltakävelijät.





Pieni sievä pentu pelikaanipussi leuan alla, onneksi selvisi kyynpistosta säikähdyksellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti