Tämä kummallinen talvi näyttää kääntyvän kevääseen joka tasaa kummallisuuden normaaliksi. Tai ainakin normaalliimmaksi. Säät nopeine vaihteluineen muistuttaa kovasti ihmiseloa kaikessa sen yllätyksellisyydessään. Välillä tulee lunta tupaan ettei meinaa eteensä nähdä ja hetken päästä tienoota valaisee mitä kirkkain auringonpaiste. Vaikkei omassa arkipainotteisessa elämässä olekaan suurempia asioita niin voi läheisen/läheisten pysäytys olla hyvinkin suuri ja merkityksellinen. Sitä alkaa miettiä asioita ja tätä elämää taas uudella tavalla. Voi kun sitä muistaisi ja osaisi olla kiitollinen jokaisesta päivästä sellaisena kuin se meille annetaan.
Vuosi vaihtui uusin ajatuksin. Tuntui, että on tarve hieman rajata tekemisiä kun on niin paljon asioita joita niin kamalan mielellään tekisin. Rajaus, tarkennus ja naps. Kuva tulevasta vuodesta on siinä. Asiat sommittautuvat ja asettuvat paikoilleen vuoden aikaan. Mielenkiinnolla odotan millaisen otoksen tällä uudella ajattelulla saankaan aikaan. Mitkä on elämän tuomat säädöt, mausteet ja muokkaukset. Monenlaista uutta ja upeaa asiaa on jo tuotu luokseni. Ja vaikka välillä sataa räntää silmät ja korvat täyteen on jossakin edessä päin odottamassa mitä ihanin auringon paiste. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti